Eurooppalaisissa organisaatioissa on kulutettu viime vuosina huomattavasti aikaa ja rahaa identiteettien suojaamiseen ja turvallisen kirjautumisen varmistamiseen. Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA), kertakirjautuminen (SSO) ja Zero Trust-periaatteet ovat muodostuneet digitaalisen identiteetinhallinnan kulmakiviksi. Etuovi on siis suojattu ja lukittu asianmukaisesti.
Auki on kuitenkin unohtunut takapihan portti.
Yrityksillä on jo nykyisellään keskimäärin 45 koneidentiteettiä (Non-Human Identity, NHI) jokaista ihmiskäyttäjää kohden. Samaan aikaan kun ihmisten pääsyoikeuksia valvotaan tarkasti, kriittisissä järjestelmissä toimii valtava määrä palvelutunnuksia, API-avaimia, sertifikaatteja ja autonomisia tekoälyagentteja, usein ilman minkäänlaista keskitettyä elinkaarenhallintaa.
Eurooppalaisten yritysten sokea piste: ihmiset kyllä suojataan, mutta koneet unohdetaan
Eurooppalaisten yritysten tietoturvassa vallitsee hätkähdyttävä ilmiö. Kirjautumisen hallinta on laajasti käytössä, mutta identiteettien ja käyttöoikeuksien hallintaratkaisuja (IGA) käyttää vasta 25-45 % yrityksistä, ja ainoastaan 10-25 % eurooppalaisista yrityksistä hallinnoi koneidentiteettejään millään tasolla. Tässä me olemme siis jo myöhässä.
Miksi koneidentiteettien hallinta laahaa sitten näin pahasti jäljessä? Perinteiset IAM-järjestelmät rakennettiin ihmisiä varten: interaktiivisiin kirjautumisiin, HR-prosesseihin ja hitaaseen, ennustettavaan rekrytointitahtiin. Koneidentiteettien maailmassa työkalut ovat kuitenkin pirstaloituneet (pilvi-IAM:t, salaisuuksien hallinta ja sertifikaatit eri paikoissa), ja niiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti nopeammin kuin mihin valvonnan suorituskyky yleensä pystyy.
Käytännössä tämä tarkoittaa tyypillisessä keskisuuressa yrityksessä sitä, että nykyinen noin 30 000 identiteetin massa kasvaa tekoälyagenttien myötä nopeasti lähes 60 000 identiteettiin. Tällaisessa ympäristössä ihmiset edustavat pian alle 10 prosenttia kaikista verkon aktiivisista toimijoista.
Hallitsemattomien AI-agenttien tietoturvariskit
Kun omatoimisia tekoälyagentteja tuodaan verkkoon, jossa 90 % koneidentiteeteistä on vailla järjestelmällistä valvontaa, luodaan valtavia näkymättömiä aukkoja. Tietoturva-asiantuntijan silmin merkittävimmät riskit tiivistyvät kolmeen kohtaan:
- Valtuuksien karkaaminen GitGuardianin raportin mukaan GitHubissa paljastui pelkästään vuonna 2024 peräti 23,7 miljoonaa vuodettua salaisuutta. Copilot-tekoälyä hyödyntävissä koodivarastoissa salaisuuksia vuoti jopa 40 % useammin.
- Liian laajat käyttöoikeudet: Agentille annetaan ”varmuuden vuoksi” laajat ylläpitäjäoikeudet, jotta se pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäväketjuja ilman turhia katkoja.
- Näkymättömät vuodot: Kun agentti toimii itsenäisesti, virheellinen promptaus tai vikatilanne voi johtaa arkaluontoisten tietojen vuotamiseen ilman, että yksikään hälytyskello soi.
Laitteet tai tekoälyt eivät tee virheitä pahuuttaan, mutta ilman selkeitä rajoja ja omistajuutta ne muodostavat suoran reitin tietomurroille.
Mitä voimme tehdä jo nyt?
AI-agenttien turvallinen hyödyntäminen ei vaadi taikatemppuja tai kalliita uusia ohjelmistoja. Tärkeintä on muuttaa suhtautumistapaa: näille agenteille on annettava tasavertainen status ensiluokkaisina identiteetteinä (first-class identities).
Yritykset voivat ottaa tekoälyagenttien identiteetinhallinnan haltuun heti neljän konkreettisen askeleen avulla:
- Rakenna ja dokumentoi prosessit koneidentiteettien hallinnalle: ota prosessit käyttöön, vaikka ne olisivat aluksi osittain manuaalisia.
- Varmista datan oikeellisuus kaikissa järjestelmissä: pidä täsmällistä kirjaa siitä, mitä koneita ja komponentteja verkossasi on.
- Pakota selkeät nimikäytännöt
- Määritä pakolliset attribuutit jokaiselle agentille:
- Omistaja (Owner): Nimitetty ihminen, joka vastaa agentista.
- Käyttötarkoitus (Purpose): Mihin tehtävään agentti on luotu.
- Järjestelmärajaus (Scope): Mihin tietokantoihin ja rajapintoihin sillä on pääsy.
- Voimassaoloaika (Expiry): Milloin agentin oikeudet raukeavat automaattisesti.
Oikein rakennettu identiteetinhallinta ei ole tekoälyn jarru – se on sen mahdollistaja. Kun rajat, elinkaari ja näkyvyys ovat kunnossa, organisaatiot voivat antaa tekoälyagenteille rohkeasti autonomiaa ja skaalata tekoälyn hyödyntämistä nopeammin kuin kilpailijat. Reagoimisen aika on nyt, sillä useissa yrityksissä tekoälyagentteja hyödynnetään jo täydellä teholla, ilman korrekteja tietoturvakäytäntöjä.
Miten tästä eteenpäin?
Toimiva identiteettien ja pääsyoikeuksien hallinta (IGA) vaatii oikean teknologian ja syvän käytännön osaamisen yhdistämistä, etenkin kun AI-agentit ovat verrattain uusi ilmiö pelikentällä. Secure Cloudin ja Matrix42:n kumppanuus mahdollistaa asiakkaille ”avaimet käteen” -toteutuksen, jossa yhdistyvät Matrix42:n eurooppalainen IGA-teknologiajohtajuus, sisäänrakennettuine GDPR- ja vaatimustenmukaisuusstandardeineen, sekä Secure Cloudin syvä ymmärrys suomalaisesta yrityskentästä, arkkitehtuurisuunnittelusta ja jatkuvasta kehityksestä.
Kartoitetaan organisaationne kone- ja AI-identiteettien nykytila ja rakennetaan yhdessä tietoturvaa, joka mahdollistaa tekoälyn turvallisen, tehokkaan käytön ilman turhaa jarruttelua.



